< Takaisin extroihin.

SMAK DISSAA FLINCHIÄ, RELAA HOUSUT AUKI JA ARVOSTAA SUKKIA.



Saapuessamme kahvilaan talvisena lauantai-päivänä, Markku odottaa meitä jo kuuden hengen pöydässä. Vaihdamme kuulumisia ja pian paikalle saapuu iki-pirteä Kalle. Solisti tekeekin oikein itsensä näköisen sisääntulon kaataessaan tervehtiessään viereisestä pöydästä tuolin jos toisenkin. Hän pyytelee kuitenkin anteeksi vanhojen herrojen häntä sättiessä. Kuulumisia vaihdellessa Kalle kertoo seurueelle edellis-illasta, jolloin hän oli ollut Tampereella katsomassa kavereidensa bändiä, Strawelsia Tampere-talolla.
- Oli siellä muitakin bändejä, esim. Flinch. Ne jätkät on kyllä vähän... niillä ei ole oikeen jalat maan pinnalla, päivittelee Kalle.
Pian iloisesti tervehtien paikalle saapuu Henri, joka yhtyy keskusteluun. Muutaman puhelinsoiton jälkeen myös Lucas ilmestyy paikalle ja istahtaa pöydän päähän. Kun kaikki ovat tilanneet tilattavansa voi haastattelu alkaa.

Olette tässä pikkuhiljaa kotiutuneet studiolta, millasta oli mennä taas studioon? Siitä on kuitenkin jonkin verran aikaa kun siellä olitte viimeksi?
"Tietyllä tavalla oli aika hemmetin siistiä, että tota millon me oltiin viimeksi?, Kalle kysyy. Henri pohtii hetken. "Kyllä siitä on ainakin yli vuosi." "Marraskuussa me sillon oltiin. Ei sitä mitään niin paljoa taas odottanut", Kalle jatkaa ja hymyilee.
"Sillon kaikki oli vielä niin erilaista. Nyt tiesi mitä tehdä ja tiesi mitä haluaa ja siihen panosti ihan eri tavalla, Henri summaa.
"Se oli ekalla kerralla ku oltiin sillein, ettei oikeen tienny mitä tehdä, oli vaan silleen et 'joo joo vittu miten siistii'", Kalle nauraa. "Niin, oli vaan et 'vittu miten siistii päästään tekee levyy', Henri täydentää. "Nyt on paljon enemmän sisällä jutussa ja se on myös paljon rankempaa", Markku toteaa.

Minkälainen on uusi sinkkubiisi?
"Se on ihan vitun kova", Markku aloittaa, mutta Henri keskeytttä: "Ei, ei! Eiksä muista Markku mitä Anssi opetti? Ei, ei saa. Se on ihan hyvä. Kyllä me tykätään. Vähän rankempaa ja vähän nopeempaa. Paljon kaikkea."Se on aivan vitun hyvä, se on niin vitun hyvä", Kalle jatkaa.
Henri naurahtaa. "Ei se oo."

Minkälaista on uusi matsku kaiken kaikkiaan?
"Kyllä toi varmaan toi uusi sinkku kuvastaa sitä silleen ehkä", Henri miettii hetken ja jatkaa: "Et niinku se on selvästi sellasta energisempää, ja otetaan enemmän sellasia live-soittoja. Et tollakaan sinkulla ei oo yhtään synaaa. Se on paljon raa'empaa."
"Niin, se on aika laidasta laitaan", Kalle toteaa. "On siin khyl. Et niinku päälilinja kulkee niinku sellasessa energisessä niinku... vähän niinku punkahtavassa", Henri summaa. "Että ylipäätänsä ei tyydytä näihin helppoihin ratkasuihin. Se on sovituksellisestikkin vaikeampaa. Niinku aika paljon kaikissa muissakin", Markku jatkaa.
"Että jos haluaa niinku bändeihin verrata niin...", Kalle miettii ja jatkaa: "...Niinku varmaan aika paljon esimerkiksi The Usedia." "On se esimerkiksi niinku paljon rankempaa musiikkia", Henri toteaa. Kalle yhtyy ja Henri jatkaa: "On se paljon. Meidän juuret on kuitenkin metallissa. Mut on se siistiä että me ollaan kuitenkin nyt sillä tasolla taidoiltamme et me kuulostetaan siltä miltä ollaan aina tavallaan haluttukin kuulostaa. Nyt vihdoin. Tai silleen vähän soitetaan. Vähän kivaa."

Eli kuuluuko tässä uudessa matskussa ehkä paremmin teidän musiikilliset vaikuttajat?
"No kyllä nää nykyiset ainakin", Henkka nyökkää. "Nyt tää on enemmän meidän levy kun tuottajien, päästään toteuttamaan itseämme", Markku toteea. Henri myöntyy ja täydentää: "Siinä viime levyssä oli aika lailla Anssin soundit. Kun eihän me tiedetty, et miltä me haluttiin sen kuulostavan." "Niin aivan, vaikka biisitkin oli kokonaan meidän tekemiä. Silti se tuottajan käsi on kuitenkin aina...", Kalle jättää lauseen leijumaan ilmaan hetkeksi. "Et niinku ku Anssikin sano niinku. Että niinku kukaan ei ekan levyn aikana tiedäkään millanen se bändi on niinku. Et miltä se kuulostaa. Kun ei silleen edes tiedä, että miltä halutaan, että se kuullostaa", Henri jatkaa.

Sic Transitin lyriikoissa käytettiin aika paljon metaforia, entä uudet lyriikat?
"No aika suoraan, Varmaan tolta ekalta sinkultakin pystyy varmaan arvamaan, että siinä lähdetään julistamaan suoraan sotaa maailmaa vastaan. Siis suoraa ilmasua aika paljon", Kalle toteaa.
"Ollaan kuitenkin nyt panostettu enemmän kun viimeksi. Et tossa on kuitenkin suora tarina", Henri kertoo ja jatkaa: "Niin, että se oli ennen vähän sinne päin, et 'ähähää tää kuulostaa hyvältä.'"
"Tavallaan on jotain mistä kertoa, silleen et viimeksi kun lähdettiin tekeen biisejä, niin me oltiin 13-14", Kalle miettii ja Markku naurahtaa: "Niin, ja nyt me ollaan 15-16." "Niin aika paha silleen vetää mitään syvällisyyksiä. Ku ei ollu mitään elämässä... tai oli silleen tapahtunu, mut ei pystyny ajattelemaan sitä silleen hirveästi. Mä olin ainaki vielä aika tyhmä pari vuotta sitten", Kalle toteaa naama peruslukemilla. "Sillon se ei jotenkin kiinnostanu. Se oli vaan silleen et...", Henri aloittaa, mutta Kalle keskeyttää: "Niin, niin, et 'jee jee myrskyn jälkeen lallallaa.'"
"Aivan, nyt joka sanalla on periaatteessa tarkotuksensa", Henri toteaa. "Joka sana tulee täältä", toteaa Kalle ja hieroo rintaansa sydämen kohdalta.

Mites, milloin rundi alkaa?
"No ihan oikeasti alkaa 3.4 se Yle X-rundi", Kalle kertoo. "Elämä on parasta huumetta!", Markku huudahtaa. "Meitä lämppää Idolsin Roni Tran!", Henkka huutaa ja nelikko naurahtaa kovaäänisesti.

Onko kova hinku keikoille?
"On, aivan hirveän kova!", Henri huokaa. "Just katottiin underOATHin DVD:tä ja Story Of The Yearin DVD:tä. Jumalauta kun niitä kattoo, niin voi helvetti. Sitten kun marraskuussa olitiin Saksassa katsomassa Taste Of Chaosta. Siinä vaiheessa alko tuleen sellanen fiilis, että "PAKKO PääSTä KEIKALLEEE!", Kalle korottaa ääntään ja rauhoittuu. "Mut ollaan kuitenki yritetty sinnitellä."

Tulevat keikat, onko mukana enemmän vanhoja vai uusia biisejä?
"No enemmän ainakin vanhaa", Markku aloittaa. "Niin, tossa Ylen jutussa ainakin. Sitten syksyllä painopiste siirtynee siihen uuteen matskuun", Henri kertoo.
"Kelattiin, että silleen pari uutta biisiä ja Yle X-rundilla sitä uutta sinkkua", Markku toteaa. "Siinä on se niinku, että kun meillä on vaan sellanen reilu puolen tunnin setti, niin ei siinä ehdi niitä uusia biisejä silleen niinku esitellä. Kesän keikoilla sitten enemmän kuitenkin niitä uusii biisejä", kertoo Henri, ottaa kulauksen kahvia ja jatkaa: "Sitten syksyllä kun levy ilmestyy, niin se pääpiste siirtyy selkeästi siihen uuteen materiaaliin."

Entä Todella Kaunis? Säilyykö se biisilistassa?
"En mä usko, ei se varmaan", Henkka pudistelee päätään ja vilkaisee muihin poikiin. "Ehkä me sitä joskus heitetään", Markku kohottaa olkiaan.
"Voitaisiin keksiä joku uusi coveri?", Henri ehdottaa ja jatkaa: "Toi Todella Kaunis on kuitenkin sellaista aika vanhaa matskua meiltä. Sellasta puolitemposta, vedettiin se sillon aika nopeesti kasaan." "Tottakai settilistat tulee silleen vaihtelee", Kalle kuitenkin toteaa: "Nyt vaan silleen, kun on vähintään parikymmentä biisiä mistä valita se mitä halutaan soittaa. Tulee sellanen tappelu ennen joka keikkaa, ja se on aivan varma", Kalle nauraa.

Mistä lähti alunperin idea coveroida Todella Kaunis? Halusitteko coveroida juuri Todella Kauniin, vai halusitteko vetää jonkun coverin ja päädyitte Todella Kauniiseen?
"No kun me mietittiin...!", Kalle huudahtaa yllättävän korkealta ja vaikenee huomattuaan äänensä tason. "Niin, kun me mietittiin, että me halutaan coveri", Henri täydentää. "Meillä oli Tavastian keikka tulos sillon nolla kaksi, nolla kaksi, nolla viisi. Että jotain spessuu piti keksiä", Markku muistelee.
"Henkka keksi sen!", Kalle sanoo ja vilkaisee Henriä. "Se oli oikeasti tosi sellanen, et niinku 'hei kokeillaan tätä!'. Yksissä treeneissä tyyliin kasattiin se. Sit se jäi vaan roikkuun mukaan. Se oli ehkä tylsä biisi niin laitettiin vähän munaa siihen." "Ei siinä vieläkään hirveästi munaa oo", Markku nauraa. "Vähän edes", toteaa Lucas avaten suunsa ensimmäistä kertaa. "Niin no on siinä vähän", Kalle nyökkää. "No vitusti säröö vaan", Henri tuhahtaa.

Te voititte aikoinaan Junnuvimman, kuinka vahvasti nyt seuraatte itse ääni ja Vimma-tapahtumia?
"No siis todella vahvasti", Henri hymyilee. "Mennään kattoon Sweet Impale ja Strawels ainakin. Kyllä me kaikki alkukarsinnat käydään ihan varmasti tsiigaamassa. Pojat sitten menee kattoon sitä finaalia. Mä en ole sillon Suomessa sillä viikolla kun on semifinaalit, ottaa vähän päähän. Mutta Teja on varmaan siellä tuomarina niin ei voi siltä karttua. ääni ja vimma on ollut meille sellanen, että esim. viime vuonna käytiin kattoo kaikki semifinaalit ja finaali. Kaikkia alkukarsintoja ei menty kattomaan", Kalle summaa. "Niin todellakin. Eli tulee tarkkaan seurattua", Henri toteaa. "Joo, koska onhan siellä kavereitakin", Kalle vielä toteaa.

Onko äänessä ja Vimmassa ollut sitte joitain tiettyjä bändejä, jotka olisi jääneet erityisesti mieleen?
"No esim. Wiidakko. Se jäi ainakin mieleen", Kalle miettii. "Kyl vittu Oxygenol jäi kun ne voitti Junnuvimman. Ja sit Sydän Sydän tietty, Henri täydentää. "Ja Collarbone!", Markkuu naurahtaa. "Ja kyllä se Strawels on varmaan eniten mieleen jäänyt", Kalle toteaa ja jatkaa: "Sen kautta me kuitenkin tutustuttiin. Ja sillä tiellä ollaan, voi niitä eilisiäkin hetkiä", Kalle pyörittelee päätään.

Oletteko nyt keikkatauon aikana huomanneet, että fanit ajattelisi Smakista jotenkin eri tavalla?
"No enemmän varmaan puututtu noihin ulkomusiikillisiin seikkoihin", Henri toteaa.
"Tavallaan paine kasvaa, niin pitää purkautua jostain", Markku sanoo.
"Nyt tosta vieraskirjasta on alkanut tulla sellanen aika ala-arvonen. Kun sinne ei jaksa enää vaan mennä kun jengillä ei ole mitään puhuttavaa. Et sitten kun taas kääy lukee foorumii ni siel on niitä asiallisia viestejä. Siel seuraa mitä jengi puhuu ku siel on ihan fiksuu porukkaa. Vieraskirjassa oikeesti..." "...Väsyttää käydä", Henri täydentää Kallea.
"Kyllä vieraskirjaankin tulee ihan asiallisia viestejä. Mutta ne asialliset viestit on oikeesti siirtyneet foorumiin joka on periaatteessa tosi hyvä asia. Että se niinku jakautuu silleen", Kalle pohtii. "Onko sulla Kalle tyttöystävää?", huudahtaa viereiseen pöytään saapunut Teja Kotilainen ja poppoo repeää taas railakkaan nauruun. "Mitä sä haluaisit nyt Kalle sanoa siihen?", Teja nauraa. "Pitääkö minun sanoa yhtään mitään?", Kalle virnistää ja Henri jatkaa taas aiheesta: "Toisaalta on hyviäkin puolia kun on rauhottunut keikkatauon aikana tää. Mä olen esim. huomannut, että hirveesti pystyy jotku jäbät antaa palautetta, mullekki on tullu parin päivän aikana sanoon joku, et... yhtenä päivänä tuli sanoo viel kaks tyyppii et "joo joo mäki oon nyt ruvennu lämpee tolle teidän matskulle kun siit on menny pahin teinihype ohi", et niinku mä olin silleen et vitun jees."

Entä kesän keikkarundin aikana, huomasitteko siellä, että jotkut fanit olisi ystävystyneet ja muodostaneet taas isompia faniryhmiä?
"Joo, ihan just et jengi on löytänyt uusia tyyppejä meidän kautta, ja löytänyt uusia bändejä meidän kautta", Henri kertoo. "Ihan niinku me ittekki ollaan löydetty..." "...Omien esikuviemme kautta", Henri lopettaa Kallen lauseen. "Just esim. tää fanclub-toiminta on ihan vitun jees, harmi, ettei sitä ole sillein lähemmin vielä päässyt tarkastelemaan. On kuitenkin ymmärtänyt, että on silleen ollut ihan tosi hyvä meno."

Mikä menee teistä sitten ylifanittamiseksi? Missä menee raja? "Onks sulla tyttöystävääää!", Markku huudahtaa, ja saa kaikki muut kahvilassa istuvat kääntymään. Viereisessä pöydässä patonkia mutustava Teja Kotilainen hymähtää, mutta pysyy kuitenkin hiljaa. "Mä en ikinä kuuntele teitä jos sulla on tyttöystävä!", Henri jatkaa samalla linjalla kun Markku. "Toi nyt ei ollut ainoa, tai no en mä tiedä", Kalle pudistelee päätään. "Tossa tollasessa nyt ei ole mitään järkeä", Markku tuumii. "Siihen on nyt ihan turha sanoa mitään, kun ei se hyödytä mitään kumminkaan", toteaa Henri.
"Ni", hymähtää Lucas muistuttaen kaikkia läsnäolostaan.

Kalle, olet mennyt vahvasti mukaan aika moneen projektiin (Kotikatu, Tilkkutäkki, Salli mun olla kultisi sun, Lauluja lapsilta etc.), ja aina välillä ihmetyttää miten oiken edes jaksat ylipäätänsä käsitellä kaikkea. Osaatko sanoa ei?
Porukka retkahtaa jälleen railakkaan nauruun. "Toi oli hyvä kysymys", Henri toteaa.
"Mä oon... siis mä yritin kieltäytyy ensi viikon eduskunnan keikasta, mut Teja sai mut suostuteltua siihen lopulta. Mutta sitten mä kieltäydin parista Tilkkutäkki -keikasta, koska pitää keskittyä Smakkiin, koska meillä alkaa viikon päästä rundi. Ja tota... Sit vielä... Kyllä mä olen aika hyvin tänä vuonna..."
"Kohtuullisen hyvin", Markku keskeyttää Kallen ja virnistää.
"Niin no mutta kyllä tuo Teja on ollut aika hyvä apu siihen", Kalle kertoo ja hymyilee.




FANIKYSYMYKSET


Milloin on seuraava Helsingin keikka?
"Teja, milloin on seuraava Helsingin keikka?", Henri huudahtaa kohti Tejan pöytää. "Tapiola, Espoo." "Niin, mutta se on Espoo", Henri naurahtaa ja jatkaa: "Milloin on seuraava Helsingin keikka? "Ei sellaista ole olemassa", Teja toteaa irroittamatta katsettansa patongistansa. "No, ei toistaiseksi", Kalle hymähtää. "Niin, mutta kyllä niitä tulee!", Henri älähtää.

Henri, kuinka korkealla on niinku rima just nyt niinku? "Aika korkealla", Henri virnistää ja muiden naureskellessa Henri jatkaa: "Välillä vähän liian korkealla. Riippuu vähän mistä tuulee." "Niinku. Onko kukaan laskenut niitä 'niinkujen' määrää meidän DVDltä?", Kalle naurahtaa ja jatkaa: "Mä yritin laskea niitä kerran, mutta menin sekaisin laskuissa. Tuli jotain sellasia 'niinkskuä sun muita." "Joo, joo, eteenpäin", Henri naurahtaa.

Henri, kuulin jostain, ettet käy parturissa, äitisi siistii hiuksiasi välillä. Leikkasiko äitisi sun used-hiukset? "Ei, ei, kyllä mä silloin kävin parturissa", Henri hymyilee.

Täydennä: Olen Smak-fani, eli saletisti...?
"Hot", Kalle sanoo.
"Kyrpä", Lucas avautuu.
"No siis avoin...", Markku aloittaa.
"Teini", Henkka keskeyttää.
"...Mieleltään", Markku lopettaa lauseensa ja katsahtaa tuimasti Henriin, samalla kun Kalle nousee tuoliltaan ja alkaa laulaa radiossa soivaa Westlifea.

Täydennä: Yhtä lasia maitoa kohden, tulee olla ____ lusikallista kaakaojauhoa?
"Onko se niinku kahden desin lasi?", Henri kysyy.
"Henkka juo aina kaakaota kylmänä!", Kalle huudahtaa.
"Viisi!", Markku huudahtaa.
"Siis onko se siis kaksi desiä maitoa?", inttää Henri ja porukka päätyy yksimielisesti kahden desin lasiin.
"Eiks se oo viisi lusikallista?", Markku huutaa.
"Kyllä mä sanon, että kaksi lusikallista", Henri päättää.
"Viisi", Markku inttää.
"Vittu viisi! Siitähän tulee ihan myrkkyä!", Henri hudahtaa.
"No mutta, mä laitan viisi", Markku tuhahtaa.
"Markku laittaa viisi", Kalle naurahtaa.
"Korkeintaan kolme", Henri tuhahtaa.
"Niin", Lucas yhtyy.
"Vittu tämä on se kuppi!, Markku huudahtaa ja osoittee neljän dl:n limulasia.
"Eihän, kun tämmönen!", Henri pamauttaa kahden dl:n kahvikupin pöytään ja jatkaa: "Tämä on kaksi desiä!"
"Eipäs ole!"
"Tää on!"
"Lopettakaa nyt jumalauta, seuraava kysymys", Kalle naurahtaa kovaan ääneen.

Pleku vai sormet?
"Riippuu mitä soitetaan", Henri toteaa. "Plektra tai sormet, Lucas sanoo.
"Kumman ottaisit mielummin?", Kalle kysyy.
"No en osaa sanoa, mietin just... Okei, pleku", Henri päättää.
"Mitä Lucas ottaa", Kalle sanoo ja vilkaisee Lucakseen.
"Solmilla", Lucas hymähtää.
"Solmilla", Kalle toistaa ja ottaa Lucasta kädestä kiinni nelikon revetessä nauruun.

Onko teillä stylistiä, kun olette niin hyvin pukeutuneita ja teillä on niin siistit hiukset?
"Aina vaan jos on kuvaukset", Henri toteaa. "Niin, ei meillä muuten ole. Esim. tänään kuvauksiin tulee Saikkosen Tarja", Kalle hymyilee. "Kaikki palkatkaa!", Henri huudahtaa ja jatkaa: "Mutta ei meillä tosiaan sillein normisti ole."

Jos olisit jokin vaate, mikä olisit?
"Stringit", Kalle toteaa.
"Sukat", päättää Markku. "Aliarvostetut, mutta välttämättömät."

Miksi Muistoja- biisi ei tullut Sic Transit-levylle?
"Se oli liian huonon kuulonen", Kalle miettii. "Se ei ollut soiton tasolta tarpeeksi hyvää, liian helppo", Markku päättää miettien pitkään miten muotoilla lauseensa. "Sanotaanko näin, että se oli kiva jättää pois. Se on esimerkiksi kiva, että sitä kysyttiin juuri nyt", Kalle virnistää.
"Se ei myöskään ole tulossa meidän seuraavalle levylle!", Henri varmistaa.

Kuka ottaisi kenenkin roolin, jos teidän pitäisi vaihtaa roleja bändinne sisällä?
"Mä olisin Lucas koska se on niin hyvännäkönen", Kalle toteaa ja silittää Lucaksen poskea. "Tohon rooliin mä en hei lähtis", Henri päivittelee. "Mun nuppi ei kestäis. Mut mä en halua vaihtaa", Markku huudahtaa.
"Mä olisin varmaan Markku", Henri päättää.
"Mä olisin Henkka", Lucas toteaa.
"Mä olisin Lucas, oon aina halunnut olla basisti", Kalle naurahtaa ja jatkaa: "Mä olin ala-asteella itseasiassa basisti. Meillä oli sellanen räppi-bändi. Henkka oli rumpali. Sit siinä oli sellasia viidesluokkalaisia räppääjiä. Mä tein kaikki biisit."
"Vittu se oli paskaa", Henri nauraa.
"Vitun hyvä! Meidän ainoan biisin nimi oli Roskaa."
"Kaikki ne oli", Markku naurahtaa ja Henri alkaa hihittää.

Jos teidän pitäisi muuttaa johonkin muuhun Suomen kaupunkiin, mihin muuttaisitte?
"Tampereelle, ei kun Ouluun!", Kalle huudahtaa kovaan ääneen. "Oulu...Oulu!", Lucas yhtyy ja pojat alkavat huutaa ja taputtaa kovaan ääneen.
"Okei, hei, me ollaan kuitenkin kahvilassa", Henri toteaa ja saa pojat naureskellen hiljentymään.

Aina Gloria Mundia katsoessa yritän saada selvää, että mitä ihmettä ne pojat huutaa aina ennen keikkaa? Mitä se on ja mitä se tarkoittaa?
"äsäfäkäkänämänä", Henri toteaa laiskasti ja jatkaa: "Teja istu läppärillä koneen ääressä ja teki töitä, ja se oli ihan vitun väsynyt, ja sillä oli hysteria päällä, ja se huus vaan äsäfäkäkänämänä." "Me oltiin sellasia vitun riehakkaita 14-vuotiaita kavereita ja me vaan sekoiltiin ja ärsytettiin Tejaa, Teja vaan istu siinä koneella, että saatanan pennut, saatanan pennut, saatanan pennut."
"Se on kai englantii", Teja kommentoi viereisestä pöydästä.
"Joo, mut ei se tarkoita mitään."

Mikä on noloin vaate mikä vaatekaapistanne löytyy?
"Miesten stringit, mitkä mä sain 14-vuotiaana mun luokkalaisilta tytöiltä. En ole käyttänyt! Mutta mun mutsi löysi ne kerran kun se siivosi mun vaatekaappia, vitsi se oli oikeesti niin... noloa", Kalle pyörittelee päätään ja punastuu. "Mut ne on vieläkin siellä!, Kalle naurahtaa.
"Mä en oikeen keksi mitään, ei mulla ole mitään muuta noloa", Kalle kertoo.
"Mulla on joku pinkki poolopaita tai jotain, mut se on ihan hauska!", Henri naurahtaa.

Mikä on oudoin paikka, mihin olette kirjoittaneet nimmarin? "Ihmisruumiissa ei ole mitään omituista", Kalle toteaa. "No se on ehkä vähän, kun on pitänyt piipertää johonkin mm x mm-paperille, joka on löydetty lattialta." "No kun, mä en ole ihan varma, mutta mä muistelisin, että ihan kun mä olisin kirjoittanut joskus korvan taakse. Se oli musta ehkä vähän omituista", Kalle miettii.

Mitä julisteita seiniltänne löytyy?
"Mulla on sellainen Smak-seinä, missä on ihan meidän ensimmäisestä Klikki-lehden kansikuvasta tähän päivään saakka kuvia! Sitten on Disco Ensemble-juliste ja My Chemical Romance-juliste", Kalle miettii. "Mulla on Trivium, Lostprophets ja Glassjaw", Henri kertoo.
"Me muutettiin vähän aika sitten, niin mulla ei ole oikeen mitään, Markku miettii ja jatkaa: "Mä yritin laittaa, mutta ne putosi kaikki alas. Mulla on vaan yksi HIM:in juliste."
"Se mun MCR-juliste on silleen, että mä näen sen aina ihan ensimmäiseksi kun mä herään", Kalle vielä toteaa.

Voisitteko ottaa lävistyksen tai tatuoinnin? Jos, niin minkä ja minne?
"Mä itseasiassa voisin", Markku toteaa. "Me oltiin Markun kanssa ihan tosissaan kun me ajateltiin, että voitaisiin ottaa Myrsky johonkin, mut sit nää kaks pellee ei suostunu", Kalle kertoo viitaten Lucakseen ja Henriin.
"Mä voisin ottaa tähän, ei niinkun pohkeeseen, vaan siihen pohkeen sivulle jonkun siistin tribaalin", Markku miettii.
"Mä oon ajatellu mikkiä käteen. Mut sen pitäisi sitten olla niin hyvin suunniteltu. Mun mielestä se on ihan vitun siisti kun Laurilla (The Rasmus) on käsivarressa se Dynasty
, Kalle pohtii.

Markku, pystyykö sieltä rumpujen takaa katselemaan yleisöön biisien aikana, vai meneekö keskittyminen täysin soittamiseen?
"No siis kyllä sieltä pystyy. Mut tähän mennessä keikoilla on keskittynyt siihen soittamiseen. Kyl mä nään jotain mutta se vähän riippuu keikasta", Markku kertoo ja alkaa rummuttaa pöytää.

Osaatteko, tai haluaisitteko osta viittomakieltä?
"Joskus ala-asteella osasin niitä kirjaimia", Kalle muistelee.
"No kyllähän se olisi ihan siistiä. Että kyllä mä haluaisin, mutten tavallaan jaksa nähdä sitä vaivaa", Henri toteaa.
"Mun äiti kerto mulle aina jotain tälläsiä kun 'tarha', Kalle kertoo havainnollistaen käsillään.

Hävettääkö, nolottaako tai kaduttaako teitä jokin ...Gloria Mundilla esiintyvä juttu tai asia?
"Kyllä", Markku toteaa.
"Ei mua ainakaan mikään hävetä. Se on ihan hauska, kun se on todenmukanen se dokkarikin. Keikoissa vähän harmittaa ne huonot soundit. En mä oikeen keksi mitään sellasta yksittäistä juttua mitä mä olisin sekoillu siel tai mitään", Henri miettii.
"Mua vähän nolotti se Teuvan juttu, kun mä tiesin, että mun vanhemmat kattoo sen", Kalle pudistelee päätään. "Se on kliimaksi-kohta", Henri nauraa. "Joo no mä olen huomannut sen!", Kalle tuhahtaa.

Mikä biisi Sic Transitilta kuvaa parhaiten teitä jokaista? Siis jokaista erikseen. Ja mikä biisi kuvaa parhaiten Smakkia?
"Musiikillisesti vai ihmisenä?", Henri kysyy ja jatkaa: "Musiikillisesti varmaan joku... Nousen ja Huone. Ja bändinä..." "Varmaan Nousen, kun se on sellanen "Tidididiiididiii"! Mutta se saisi olla vaan vitusti nopeempi!", Kalle toteaa. "Keikoilla se on", Henri muistuttaa.
"Mun mielestä Vesi Tulvii Sisään kuvais, jos se olis soitettu sillein hyvin", Markku kertoo.
"Mua itteäni kuvaa... Putoan, Kalle päättää pitkän mietinnän jälkeen.
"Sydän", Lucas toteaa.
"Lucasta muuten kuvaa Sydän!", Kalle naurahtaa ja jatkaa: "Sellanen... Sekava!"
"Mua ihmisenä ehkä Nousen ja Putoan, jos saa sanoa kaksi", Henri kertoo.

Olette nuoria, ja varmasti viriilejä poikia. Tuossa iässähän tiedettävästi hormoonit julläävät. Miten pystytte pitämään näpit erosta niistä suurista tyttölaumoista, jotka palvovat teitä?
> "No kyllä siinä on tavallaan onnistunut jotenkin", Kalle toteaa ja poikien sekä Tejan revetessä nauruun Kalle korjaa: "Siis on onnistunut! Et jotenki... En mä oikein osaa sanoa. Kyllä sillon kun keikoilla on, kun on siellä lavalla ja niinku adrealiini virtaa..."
"Se kun jengi tavallaan asettaa sut korkeammalle. Periatteessa niin ei siinä ole niinku periatteessa sellasta ongelmaa", Henri toteaa.
"Sillon kun on lavalla niin se on ihan eri juttu kun silloin kuuluukin olla silleen, et porukka kattoo ylös päin vähän silleen "WOU". Sitten kun sieltä lavalta tulee pois niin ei mitään ongelmaa", Markku sanoo.
"Meillä on ollu kuitenkin oikeesti silleen, että joka keikan jälkeen ollaan jaettu nimmareita. Ja menty tapaamaan ihmisiä, niin siinä ollaan yritetty pitää itsemme kuitenkin niinkun mahdollisimman lähellä faneja. Että ollaan yritetty pitää silleen henkilökohtaisuudet. Että on se Smak-elämä ja tytöt tykkää Smakista. Ja sitten olisi se oma elämä, ja sit niillä tytöilläkin olisi se oma elämä", Kalle miettii.

Mitä outoja tapoja teillä on?
"Ei, ei! Kalle ei!", Lucas avaa suunsa ja pojat naureskelevat hetken aikaa. "Ei osaa ajatella jotain tapoja silleen. Tehdään jotain bändin kesken, niin muut varmaan ajattelee, että "vittu mitä idiootteja", kun ite on vaa sille 'ahahahaah miten hyvä juttu!' ", Henri nauraa.
"Se minkä on huomannut, siis ihan pieni juttu vaa, niin me tykätään keikkabussissa rentoutua sillein, että me avataan vyöt, ja housunnapit ja ollaan vaan sillein rennosti käsi housuissa", Kalle kertoo.
"Mut onko se niinku outoa?", Markku nauraa.
"Niin, onko se outoa?", Kalle kysyy.
"Se on ihan normia!", Henri päättää ja jatkaa: "Mutta siinä on silti just se, että onko se outoa, vai eikö se oo?"
"Kalle syö leipiä aina niin, että se laittaa niihin ketsuppia", Markku toteaa ja vilkaisee Kallea virnistäen. "Niin joo, laitan aina katsuppia leivälle margariinin sijasta. Koska margariini on pahaa, Kalle nauraa ja jatkaa: "Mutta ei meissä mikään ole outoa. Me ollaan ihan tavallisia!", Kalle nauraa, mutta Henri keskeyttää hänet hyppäämällä pöydän yli ja purasemalla Kallea olkapäähän.
"Henri mitä ihmettä sä teet? Päästä irti!"

Lucas, oletko koskaan luntannut kokeessa?
"En ole!", Lucas naurahtaa.
"Ei me kukaan olla!", Henri huudahtaa.
"Mä olen! Viime enkun kokeessa tulin puoli tuntia myöhässä, enkä halunnut olla viimeinen, niin mun vieressä oleva tyttö oli, että 'no kato nyt sitten' ", Kalle naurahtaa.

Kalle, hassuinta mitä olet kuullut fanin suusta?
"Varmaan just tollasia sekoiluja, että ollaan sekoitettu roolihahmoa ja roolibändiä ja tollaset on mennyt vähän sekasin kun jengi ei tajuu", Kalle nauraa.

Mikä on pahin moka, mitä keikalla on sattunut?
"No Powermover meni aika läskiksi", Markku päivittelee. "Joo Powermover oli ihan kauhea! Multa loppu korvamoniterista petterit ja Henkalta katkesi kitarasta kieli!", Kalle pudistelee päätään. "Tampereella multa lähti langaton..., Lucas aloittaa, mutta Markku keskeyttää: "Henkalta katkesi kieli ensimmäisen biisin aikana! Vedettiin puolet biisistä ilman kitaraa, ja jätettiin Hallanvaara väliin." "Powermoverin epäonnisuus oli suurin moka", Kalle päättää.
"Sitten meni sähköt jossain vitun Ikaalisissa", Markku nauraa.
"Tampereella en soittanut puoleen minuuttiin, kun ensin lähti hihna, ja sitten lähti langaton", Lucas toteaa.
"Kokkolassa heilautin Hallanvaarassa sitä mikkiständiä, niin se osu Henkan kitaraan ja siltä katkesi kaksi kieltä ja viritystappi lähti irti", Kalle kertoo.
"Oulussa kävi melkein moka, kun ensimmäisen biisin aikana Henkka hyppäsi rumpukorokkeelle, minkä pyörät ei olleetkaan lukossa, ja se rumpukoroke sitten heilahtikin ja liikkui jotain metrin taakse päin. Kelasin, että jumalauta, kohta mä putoan täältä lavalta ja rummut lentää", Markku kertoo.

Minkä väriseksi ette ikinä värjäisi hiuksia?
"Siniseksi", Henri toteaa.
"No ei sitä kuule ikinä tiedä", Kalle naurahtaa.
"Niin, no toisaalta se voi olla taas joku typerä veto", Henri nauraa.

Kalle, miksi värjäät hiuksiasi aina uudestaan, kun sinusta tulee aina vaan tyhmempi?
"Mitä, Kuka?!", Kalle änkyttää kun muut pojat naurahtavat kovaan ääneen.
"No, varmaan juuri siksi."

Kalle, minkä taidon haluaisit oppia?
"Mä haluaisin oppia soittamaan rumpuja", Kalle sanoo toiveikkaana.
"Toi on joku ton ikuisuushanke. Mä haluaisin oppia laulamaan", Markku toteaa.

Mikä on paras fanilahja jonka olette saaneet?
"Ei niitä oikeen voi lajitella kun niillä on erilaisia tunnearvoja, Kalle miettii ja jatkaa: "Jos joku tulee antamaan sulle jonkun fanilahjan, ja sitten se kertoo, että miksi se on tehnyt sen ja näin, niin niillä voi olla todella isojakin merkityksiä."
"Sellainen mikä on jäänyt elämään aika hyvin on ne karvanopat!", Markku kommentoi. "Ne on meidän autossa vieläkin", Lucas hymyilee.
"Mulla on sellainen nallehylly kotona, mun äiti on kerännyt niitä sinne. Aina kun mä tulen kotiin keikalta ja heitän laukun sohvalle, niin äiti menee nuuskimaan, että "jaahas ja nalleja", ja alkaa laittaa niitä hyllyyn, Kalle nauraa.

Kuvailkaa itseänne etunimenne alkavalla kirjaimella. Siis Kalle koolla, Henkka hoolla, Markku ämmällä ja Lucas ällällä.
"K."
"Lol."
"Mikä se yks lyhenne on? Lucas, mikä se on?", Markku kysyy. "Mofo?" "Joo Mofo!"
"Vitsit, mä en kyllä keksi mitään", Henri miettii.
"Html", Markku naurahtaa. "Joo!", Henri suostuu.
"Kun oot tollanen datis", Kalle nauraa.

Kalle, jos menisit karaokeen, mitä laulaisit?
"Aikuisen Naisen", Kalle toteaa päättäväisenä.
"Entä Taivas Lyö Tulta?", Henri ehdottaa.
"Joo, ei kun Taivas Lyö Tulta!", Kalle nauraa.

Henri, kuinka monta plektraa omistat?
"Ei niitä voi laskea, ehkä joku 40-50."

Lucas, mistä ostat yleensä vaatteesi?
"No se vähän riippuu, en mä osaa paikallistaa", Lucas toteaa.
"Paikallistaa, Kalle naurahtaa ja jatkaa: "Navigaattorijärjestelmä käyynistyy, Drriiiin, driiiin, driiiin."

Markku, jos saisit vierailla rumpalina missä tahansa bändissä, mikä se olisi?
"En mä oikein tiedä, Syöttöpaineessa! Mun pitikin vierailla, mutta se kariutui", Markku harmittelee.
"Siis mikä tahansa bändi, niin valitsetko sä Syöttöpaineen?", Henri ihmettelee.
"Joo. Näin kyllä unta, että soitin The Usedissa yhden biisin. Ne kysyi, että "Onko siellä yleisössä rumpaleita?", ja mä olin heti että no "joo joo minä olen", ja ne pyysi mut lavalle soittamaan yhden biisin."

Henkka, miltä susta tuntuu kun sulla on niin iso suu?
"No ei sitä voi tietää. En mä tiedä. Ei se ainakaan satu, se vaan on", Henri nauraa.

Suostutteko tekemään kompromisseja levyn, tai vaikka sinkun valinnan suhteen? Jos, niin miten suuria? !!! Voittajakysymys !!!
"Jos se on hyvin perusteltu ja näin. Kyllä siitä varmaan aikansa tapellaan, mutta jos se on hyvin perusteltu, niin kyllä", Henri vastaa.